Hirviä kuuntelemassa.. aika hiljasta on

lähetyksiä vastaan ottamassa... piip...piip..zzhhsrrrhhz....piip

Nyt on tämän päivän jäljitykset saatu tehtyä ja uudet listat kirjotettua huomista varten. Korvissa tosin edelleen kuuluu kohinaa ja hajanaista piippailua.. Silmissä vilisee hirviä.

Niille joilla ei ole vielä infoa meidän ryhmätyön sisällöstä: Barara antoi meille ryhmätyön aiheeksi pannoitettujen hirvien jäljittämisen radio vastaan-ottimen ja antennin avulla. Meidän tarvii siis 5 päivän ajan käydä aamuin, illoin tuolla vuorilla (imsdalenin laaksossa paremminkin)kuuntelemassa 7 eri hirvosta 4 eri paikalta ja sit kirjottaa tiedot ylös ja syöttää ne koneelle joskus kun muistetaan..

maisemat senkun huononee..

Elikkä ollaan siis koko päivä oltu oikeestaa kyhäämäs meidän ryhmätyö materiaalia. Aamu/päivä sujui kohtuu hyvin, saatiin noin 3 paikkaa hyviä signaaleja, sitte meidän rakas lähetin ei enää halunnu vastaan ottaa mitää, sai ehkä kiintiönsä täyteen. Päivän aikana tutustuimme paikallisiin eläin kantoihin, saldona 2 m.kaurista 1 pyy ja n20 hirvee ellei enempääkin. Perehdyttiin myös jonkun verran autojen lykkäämiseen kun aina ei autot jaksanu koko matkaa ylös lumisia teitä. No tultiin kotiin keitteleen kaffia ja paparia, kyllä niillä eväillä jaksaa! Sitte otettiin vähä lepoo ja taas lähettiin hämärtyvään metsään. Tosin me ei saatu yhtään piippausta ensimmäisestä paikasta joten jatkettiin toiselle, siinä matkan varrella nähtiin hirviä pannat kaulassa joten mielissämme heräsi pieni epäilyksen hiven että vastaanottimemme on ehkä rikki, jos hirvet ovat paikalla ja kone ei vaa piipitä. No rikkihän se oli.. Avattii ja kattottii mitä se on syöny, sieltä oli yks johto poikki.. eli 2 h työ oli hukkaan heitetty. Ei aivan, nähtiin me taas paljo hirviä ja kuultiin helmipöllön puputusta. Huomen aamulla jatketaan klo5.45 joten mä meen kohta petiin.

hirviä lounastamassa

Mutta kerrotaas sitten teille rakkaille kuulijoille vähän meidän lauantaisesta seikkailusta.. Aamusella mentiin ettimään maanantaina metsään jääneitä radiopantoja, barara sano et ei siin mee ku tunti... well 2 and a halv hours later we found them.. Sit me oltiin illkasi sovittu rehvit e.lääkäri sarin ja muutaman m.kauriin kanssa, m.kauris ei vaan suvainnut tulla sovittuun tapaamiseen. Oltiin siis mukana kun sari &co yritti pannottaa metsäkaurista uudella hienolla gps pannalla, mutta nukutus nuoli ei ilmeisesti osunu hyvässä kulmassa (eli nukutus aine ei vaikuttanut) ja yli tunnin etsiskelyjen jälkeen ei mettästä löytynyt ku se nuoli. Joten me mennään taas joskus toiste kokeileen onneemme.

Eräs hirvi joka ei meitä hirveesti pelännyt

Tää jatkuva mettässä rämpiminen yli polven ulottuvassa hangessa alkaa käyrä vähä lihasten päälle, me ollaan sinin kaa uskomattomii lihas kimppuja ku me tullaan täältä pois, jos tää samaa menoo jatkuu.

Huomenna me jatketaan carnivore managementtia kokopäivä ja käydään tietty kuuntelemassa hirviä kans.. Mutta nyt mä hiivin suihkun kautta kohti peittoa ja tyynyä.. zzzz

Sini lumenpaksuus mittarina, kaikki jotka tunnistaa sinin voivat sis päätellä että hanki on aika syvä.